Tietoa mainostajalle ›

November 21, 2017

TIEDÄTKÖ SAAKO LAPSESI KASVAA TURVASSA RADONIN HAITTAVAIKUTUKSILTA?


"Tiedätkö saako lapsesi kasvaa turvassa radonin haittavaikutuksilta?" on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen ja Suomen Blogimedian kanssa.

Lapsen saannin myötä mielikuva siitä, että maailma on muuttunut entistä turvattomammaksi, on varmasti asia, jonka jokainen vanhempi joutuu jollain tavalla käsittelemään. Hyvä uutinen on se, että vaikka ihan kaikkeen emme pystykään vaikuttamaan, voimme kuitenkin omilla valinnoillamme pyrkiä turvaamaan pienokaistemme alkutaipaleen. Kodissa piilevät vaaranpaikat on helppo torjua huolehtimalla, etteivät lapset pääse putoamaan tai saa käsiinsä teräviä tai muita haitallisia esineitä ja aineita. Kodista voi tehdä edes vähän enemmän lapsiturvallisen asentamalla uuniin lapsilukon ja portaikkoon turvaportin. Huonekalujen terävät kulmat voi pehmustaa ja kulkevatpa jotkut taaperot kotosalla hetken aikaa jopa kypärä päässä, jottei ensiaskeliaan harjoitteleva hurjapää kolhi pientä päätänsä ihan joka käänteessä. Kodin voi myös suojata mitä erilaisimmin hälytysjärjestelmin. Nämä turvakeinot ovat aika itsestään selviä ja riskien minimoiminen kannattaa aina, kunhan ei ihan hysteeriseksi rupea. Useimmat vanhemmista tekevät varmasti kaikkensa taatakseen jälkikasvullensa mahdollisimman turvallisen ja terveellisen elämän. Väittäisinpä silti, että harva meistä tietää, että kotiemme alla lymyilee hajuton, mauton ja väritön uhka, jolta olisimme aika helposti suojattavissa ja joka silti edelleen aiheuttaa Säteilyturvakeskuksen mukaan noin 300 keuhkosyöpätapausta vuosittain.

Keuhkosyöpään sairastumisen riskiä lisää pitkäaikainen altistuminen radon-nimiselle radioaktiiviselle kaasulle, jota voi esiintyä sisäilmassa. Olomuotonsa takia se pääsee liikkumaan maaperän huokosissa ja kallioiden raoissa. Taloihin radon kulkeutuu perustuksessa olevien rakojen kautta. Ilmassa olevat radonin hajoamistuotteet kulkeutuvat hengityksen mukana keuhkoihin. Mitä kauemmin ja mitä suuremmassa radonpitoisuudessa oleskelee, sitä suurempi riski on saada keuhkosyöpä. Tästä syystä on erityisen tärkeää taata perheen kaikista pienimmille radonvapaa lapsuus. Kun rakensimme nykyistä kotiamme, sivuutin radon-asiat lähes täysin. Jos uhka ei ole ikään kuin akuutti, ei sen torjumiseen edes viitsi nähdä niin paljon vaivaa. Jotenkin jo pelkästään sanana radon oli vieras ja vähän luotaantyöntävä eikä millään muotoa se kaikista mediaseksikkäin keskustelun aihe. Epämääräiseksi radonin tekee myös se, ettei sitä voi mitenkään aistia eikä se aiheuta minkäänlaisia oireita lyhyellä aikavälillä. Niin kauan, kun on olemassa jotain, jota emme pysty näkemään tai kokemaan, ei sitä ikään kuin ole edes olemassa. Jos joku 300 sairastuneesta osuisi omaan lähipiiriimme, tilanne muuttuisi hetkessä toiseksi.
Kotien ja muiden rakennusten radonpitoisuudet ovat Suomessa korkeita johtuen suomalaisesta rakennustavasta sekä uraanipitoisesta maaperästä. Korkean radonriskin alueita ovat mm.  Kanta-Häme, Uusimaa ja Pirkanmaa. Korkeita radonpitoisuuksia on kuitenkin mitattu joka puolella Suomea. Asuinseutusi radonriskin voit tarkistaa Säteilyturvakeskuksen kartasta. Vaikka radonpitoisuudet ovat korkeammat vain tietyillä alueilla, radonturvallinen rakentaminen on kuitenkin Säteilyturvakeskuksen mukaan perusteltua koko maassa. Naapuriin tehty radonmittaus ei kerro totuutta oman kodin radonpitoisuuksista. Radonpitoisuudet tulisikin mitata jokaisessa omakotitalossa, rivitalossa ja kerrostalojen ensimmäisessä asuinkerroksessa. Paikallinen terveydensuojeluviranomainen valvoo päiväkotien, koulujen sekä muiden julkisten oleskelutilojen radonpitoisuuksia. Säteilyturvakeskus on toteuttanut radonvalvontaprojekteja päiväkodeissa ja kouluissa. Jostain syystä radon ei juurikaan nouse otsikoihin edes ongelma-aluilla ja esimerkiksi päiväkoteihin tehdyistä radonmittauksista ei ole syntynyt juuri minkäänlaista julkista keskustelua. Vanhemmat ovat ymmärrettävästi enemmän huolissaan muista terveydelle erittäin haitallisista sisäilmaongelmista. Samaan aikaan noin puolet suomalaisten säteilyaltistuksesta tulee sisäilman radonista, joka olisi korjattavissa helposti ja jopa melko edullisin kustannuksen. Helpointa radonin torjuminen on talon rakennusvaiheessa, mutta pitoisuutta voidaan alentaa kohtuullisin kustannuksin myös vanhaa asuntoa korjaamalla.

Talomme rakennusvaiheessa sana radon vilahti papereissa ja puheissa useampaan kertaan. Kaiken maailman bitumikermit ja radonputket olivat kuitenkin silkkaa hepreaa, jotka asennutettiin sen kummempia ajattelematta rakennusmääräysten mukaan. Säteilyturvakeskus suosittelee uudiskohteiden perustamistavaksi tuulettuvaa alapohjaa, jolla varmistetaan sisäilman alhainen radonpitoisuus. Perustamistavoista tuulettuva alapohja sekä harvinaisemmin käytetty reunavahvistettu laatta ovat radonturvallisia ratkaisuja Meillä talon alapohjana on maanvarainen betonilaatta, joka tuli teettämämme pohjatutkimuksen mukaan suositeltavimmaksi vaihtoehdoksi. Jos alapohjana on maanvarainen laatta, tiivistetään rakennusvaiheessa sokkelin ja laatan liitos bitumikermillä, joka estää vahingollisen kosteuden tunkeutuminen perusmuuriin. Kaikki alapohjan läpiviennit tulee myös tiivistää. Lisäksi taloon asennetaan radonputkisto ja poistoputki katolle. Ilmanvaihtotavoista radonin torjunnan kannalta paras vaihtoehto on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Esimerkiksi Espoossa koneellinen tulo- ja poistoilman vaihto on rakennusmääräysten mukaan pakollinen uudiskohteissa jopa talousrakennuksissa. Radonpitoisuuden alentamisen lisäksi radonturvallisella rakentamisella voidaan parantaa muutenkin sisäilman laatua. Radonturvallinen ratkaisu estää maaperästä tulevien tunkkaisten hajujen ja myös mahdollisten kemiallisesti haitallisten kaasujen pääsyn sisätiloihin.
Mitäpä sitten, jos näitä toimenpiteitä ei ole tehty tai ei voi olla ihan täysin varma, onko tehdyt toimenpiteet riittäviä? Kodin radonpitoisuus selviää ainoastaan mittaamalla. Paras aika mittaamiselle on lämmityskauden alkaessa marraskuun alusta huhtikuun loppuun. Mittausaika on aina vähintään kaksi kuukautta. Huoneilman radonpitoisuudet mitataan radonmittauspurkeilla. Luotettavin arvio saadaan, kun mitataan kahdesta eri huoneesta. Me sijoitimme tällä viikolla kotiimme kaksi jääkiekon näköistä purkkia: toisen alakerran makuuhuoneeseen ja toisen yläkerran makuuhuoneeseen, joka sijaitsee talon toisessa päässä. Radonmittauksen tulokset saamme tammikuussa. Mikäli radonpitoisuus asuintilassa ylittää 400 Bq/m3 voidaan radonputkisto aktivoida viemällä sen poistokanava vesikaton läpi (meillä tämä on tehty jo rakennusvaiheessa) ja kytkemällä poistokanavaan poistoimuri, esimerkiksi huippuimuri. Mikäli pitoisuudet jäävät välille 200 - 400 Bq/m3 voidaan korjaustoimenpiteet toteuttaa helposti esimerkiksi parantamalla huonosti toimivaa ilmanvaihtoa sekä tiivistämällä selvät vuotokohdat.

Me kaikki varmasti tiedämme, että syövän riskitekijöitä on useita. Syöpään sairastuminen on usein sattumankauppaa, johon emme valitettavasti voi juurikaan vaikuttaa. Syöpä voi myös sattuman lisäksi johtua altistumisesta. Näihin altistaviin tekijöihin voimme vaikuttaa omilla valinnoillamme. Selvittämällä ja korjaamalla kotisi sisäilman radonasiat, voit turvata lapsellesi radonturvallisen kodin ja autat vähentämään riskiä sairastua keuhkosyöpään.
SHARE:

4 comments

  1. Tiivistettiinkö teillä kaikki lattian läpiviennit rakennusvaiheessa? Tarkistetiko läpivientien tiivistykset? Olen huomanut, et aika monet talotehtaat ei tiivistä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Oletamme, että kaikki lattian läpiviennit tiivistettiin rakennusvaiheessa. Jännityksellä odotamme kuitenkin radonmittauksen tuloksia!

      Delete
  2. Uudistaloissa radonin pikatestin voi tehdä (ja kannattaa tehdä) 48 tunnin pikatestillä siinä vaiheessa, kun valmista pintaa ei ole vielä tehty. Jolloin jos pitoisuudet on liian ylhäällä, vuotopaikat on vielä helppo etsiä ja tiivistää rakentamisen aikana.

    Jos talo on jo valmis ja jos vasta siinä vaiheessa huomataan, että pitoisuudet ovat liian ylhäällä, sitten ei ole enää paljon muuta tehtävissä, kuin asentaa radon putken päähän poistoimuri. Sekin voi mennä joskus rikki, eli sen toimintaa pitää muistaa seurata.

    Meillä itsellä on kellari ja savimaan tontti, jossa ei kaiken järjen mukaan eipitäisi olla radonia - mutta yllätys-yllätys - meillä oli siltikin radonia kellarissa 169 Bq/m3 - mikä kuitenkin alitti uusille taloille asetetun rajan 200 Bq/m3, jolloin tiivistäviin toimenpiteisiin ei ryhdytty. Vanhoissa taloissa rajana on 400 Bq/m3.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Mika asiantuntevasta kommentista! Osaisitko kertoa tarkemmin tuosta pikatestistä?

      Delete

| Kiitos kun jätit viestin!
| Tack för din kommentar!
| Thanks for your comments!

Blogger Template Created by pipdig