Tietoa mainostajalle ›

May 31, 2015

A YEAR AGO | VUOSI SITTEN

Vuosi sitten pakkasimme yksiömme ja siirsimme muuttokuorman työmaalle pölyn ja rakennusromun keskelle. Noista ajoista tuntuu olevan pieni ikuisuus ja silti kaikki tapahtui ikään kuin eilen. Myönnän välillä kaipaavani kerrostaloasumisen helppoutta. Sitä, että lähikauppa on oikeasti nimensä mukainen ja suurin stressi, mitä asumiseen liittyi oli se, että muisti maksaa vuokransa ajallaan, jotta avain sopi lukkoon myös seuraavassa kuussa. 

Kun kuitenkin vähän tomuttelen noita ajan kultaamia muistoja, putkahtaa mieleen myös ne 1900-luvun alussa rakennetussa kerrostalossa asumisen nurjat puolet. Kuten se, että vessaan piti peruuttaa ja asiat hoidettiin lavuaari sylissä ja vessanpöntön kansi selässä. Sen, että kahden ihmisen kaikki vaatteet oli mahdutettava alle 50 senttiä leveään kaappiin, jossa oli yksi hylly ja vaatetanko (voin muuten sanoa, ei onnistunut). Muistuupa mieleeni myös alati parkettia peittävä hiekka, jota nelijalkainen perheenjäsenemme kuljetti ovesta sisään kolmasti päivässä. Tuolloin kaipailin kuollakseni kodinhoitohuonetta tai edes kylpyhuonetta, jonne mahtuisi 40-kiloisen koiran kanssa tassuja huuhtomaan. Muistan kaivanneeni myös liettä, jossa toimisi samanaikaisesti useampi levy uunista puhumattakaan. Syystä ja toisesta "lahjoitimme" melkoisen osan kuukausituloistamme lähi sushiravintolaan ja pitseriaan..

Nyt, kaksi vuotta projektin aloittamisesta meillä on viimein talo, jossa on tilaa kuurata koiraa ja kokkailla. Rakennuspölykin alkaa pikkuhiljaa laskeutua ja kaiken sumun keskeltä on alkanut pikkuhiljaa oivaltamaan, mitä olemmekaan saaneet aikaiseksi. Vaikka välillä kaikki rakentaminen ja sisustaminen tursuaa ulos molemmasta korvasta ja mieli vähän haikaileekin niitä helppoja kolmeakymmentä, valmista neliötä, on elämä aika mallillaan juuri näin. Itse suunnittelemassamme työleirissä, jossa viikonloput humpsahtavat kuin siivillä ja meillä on mahdottoman hyvä olla. Tai ehkä se taika piilee juuri siinä. Meillä on tosiaan aina ollut mahdottoman hyvä olla!
SHARE:

15 comments

  1. Ihana teksti ja mikä lopputulos kaikelle -UPEA KOTI :)

    ReplyDelete
  2. Tuo teidän yksiö on kyllä ollut niin rennon tyylikäs, että neliömääräkin tuntuu isommalta. Ihanat ikkunat.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kolmeenkymmeneen neliöön mahtui tosiaan tavallaan juuri kaikki se, mitä sillä hetkellä tarvitsimme. Voi kun ehtisi "loihtia" myös saman tunnelman uuteen kotiin ;)

      Delete
  3. Hyvin sanottu! Kaikessa on aina hyvät ja huonot puolensa. Mutta kun keskittyy enemmänkin niihin hyviin, elämä on kokolailla ihmisen parasta aikaa =D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Minulla tuli ihan hykerryttävän hyvä olo kommentistasi. Voi, kun sitä AINA muistaisi, että elämä tosiaan on ihmisen parasta aikaa <3

      Delete
  4. Kukin elämänvaihe on hyvä. Ainakin kun sitä jälkikäteen tarkastelee. Ihanat kodit olet(te) osanneet tehdä :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Näin on. Jokaiseen elämänvaiheeseen mahtuu ne omat ilot ja surut sekä joukko joka tavalla tasaisia päiviä ja se jos mikä on täydelisen kamalaa ja ennen kaikkea ihanaa :)

      Delete
  5. Kaunis asunto. Mukavia hetkiä uuteen kotiin :)

    ReplyDelete
  6. Hieno kirjoitus ja aivan yhden ohjenuorani mukainen: "Katso taaksesi vain nähdäksesi kuinka pitkälle olet tullut." :)

    ReplyDelete
  7. Ihana kirjoitus. Meni kylmät väreet. Siksi niitä taloja rakennetaan, ja juuri siksi.

    ReplyDelete
  8. Voi sydän. Yhtä ihania ne ovat omine puolineen, uusi ja vanha, sillä niissä on samat asukkaat. Teidän yhteisestä jutustanne se hyvä olo ja oleminen lähtee. <3

    ReplyDelete

| Kiitos kun jätit viestin!
| Tack för din kommentar!
| Thanks for your comments!

Blogger Template Created by pipdig